pieni suuri Lakko-opas

Mikä on lakko?

Lakko on työntekijöiden mielenilmaus tai työtaistelutoimi, jossa työntekijät pyrkivät saavuttamaan tietyn oikeutetun päämäärän. Päämäärä voi olla selkeä, kuten paremmat työolot – ja ehdot, se voi olla poliittinen tai mielenilmauksellinen. Päämäärä voi olla hyvinkin yleispätevä – kuten aikanaan vaatimus kahdeksan tunnin työpäivästä – tai se voi olla yksilöön kohdistuva – vaaditaan yritystä perumaan yksittäisen työntekijän irtisanominen.

Työntekijöillä ei ole muuta voimaa kuin joukkovoima ja lakko on tehokkain keino näyttää tätä voimaa. Muita keinoja ovat saarrot, boikotit, ylityökiellot jne.

Erityyppisiä lakkoja

Yleislakko

Poliittinen lakko, jossa kaikki tai lähes kaikki työntekijät menevät kollektiivisesti lakkoon. Yleislakoilla on lähes aina poliittinen päämäärä, hallituksen tai muun päättävän elimen kaataminen, lainsäädännön nopeat ja laajat kehittämiset.

Yleislakko on Suomessakin äärimmäisen harvinainen työtaistelutoimi ja niitä on nähty ennen tätä kesää ainoastaan kolme kappaletta, joista viimeisin vuonna 1956. Yleislakko on aina työntekijöiden keskusjärjestöjen julistama, tukema ja edesauttama.

Italialainen eli hidastuslakko

Lakko, jossa työntekijät ovat työpaikalla ja tekevät töitä, mutta verkkaiseen tahtiin ja jokaista säännöstä pilkuntarkasti noudattaen, sekä tekevät sen ja vain sen, mitä nimenomaan käsketään. Esimerkiksi italialaisessa lakossa kassatyöntekijä laskee asiakkaan antamat rahat kahteen tai jopa kolmeen kertaan, tarkistaa seteleiden aitouden kaikin käytettävissä olevin keinoin, laskee vaihtorahat kahteen tai kolmeen kertaan ja hihnalla liikuttaa tuotteita äärimmäisen varovaisesti ja hellästi, tämän lisäksi kolikkolaarit ja setelipinot pidetään moitteettoman siisteinä ja pieneenkin tahraan kassapisteessä suhtaudutaan äärimmäisellä vakavuudella. Ensimmäisen kerran tällaisen työtaistelun sanotaan tapahtuneen Italian rautateillä, mistä nimitys juontuu.

Erityisesti anarkistien tuntemaksi tekemä, myös sabotaasiksi kutsuttu lakko.

Istumalakko eli miehityslakko

Lakko, jossa työntekijät saapuvat työpaikalle mutta kieltäytyvät tekemästä töitä. Istumalakot ovat pääsääntöisesti hyvinkin spontaaneja ja/tai paikallisia ja kohdistuvat selkeään, paikalliseen ja nopeasti saavutettavissa olevaan päämäärään. Epämieluisasta esimiehestä eroon pääseminen, uudet työvälineet, paremmat taukotilat ja niin edelleen.

Japanilainen lakko

Japanilaisessa lakossa työntekoa jatketaan normaalisti, mutta osoitetaan mieltä työnantajaa vastaan esimerkiksi kantamalla lappua kaulassa. Lapussa yleensä lukee lakon syy tai selvitys lakon aloittamasta tapahtumasta. Japanilaisella lakolla usein osoitetaan tukea työkaverille tai vastustetaan työnantajan mielivaltaa.

Korpilakko

Korpilakko sekoitetaan usein laittomaan lakkoon. Korpilakko voi kuitenkin olla puhtaasti poliittinen ja täten laillinen vaikka muut laillisuus edellytykset eivät täyttyisikään. Korpilakon tunnuspiirteenä on, että sitä ei ole edesauttanut, eikä hyväksynyt työntekijöiden ammattiosasto, kyseessä on siis enemminkin epävirallinen lakko. Korpilakko alkaa usein spontaanisti ja rajautuu yhteen toimipaikkaan, työpisteeseen tai tehtävän kuvaan.

Laiton lakko

Laiton lakko on lakko, jonka työtuomioistuin on tuominnut laittomaksi lakoksi. Pääsääntöisesti lakko tuomitaan laittomaksi, mikäli se kohdistuu voimassa olevaan työehtosopimukseen tai on työsopimuslain vastainen. Laittomaksi lakko tuomitaan myös, mikäli se ei ole sisältänyt lain edellyttämää ennalta ilmoitusaikaa (2 viikkoa).

Lakko-oikeus on kuitenkin yleismaailmallinen ja hyväksytty työntekijöiden perusoikeus, joten lakkojen laillisuuden ja laittomuuden päättävät työtuomioistuimet – eivät työnantajat, keskusjärjestöt, eivätkä media.

Laillinen (virallinen) lakko

Laillinen eli virallinen lakko on työnlain tai työehtosopimuksen tarkoittama työtaistelutoimenpide, johon kuuluu muun muassa ilmoitusvelvollisuus työnantajalle (työnantajajärjestölle), lakon laajuudesta ilmoittaminen ja niin edelleen.

LiittoX suosittelee käyttämään termin laillinen lakko sijaan termiä virallinen lakko, koska julistus hetkellään kaikki lakot ovat lakkoja. Laillisuuden tai laittomuuden ratkaisee työtuomioistuin. Koska laillinen lakko on tällä hetkellä vielä käytetympi termi, on virallinen lakko tässä yhteydessä käsitelty laillisena lakkona.

Mielenosoituslakko

Mielenosoituslakossa osoitetaan mieltä esimerkiksi työnantajan, hallituksen tai eduskunnan päätöksiä vastaan. Mielenosoituslakko voi olla spontaani, äkillinen reaktio johonkin ilmiöön (korpilakko, epävirallinen lakko, ulosmarssi) tai se voi olla suunniteltu (virallinen, ilmoitettu työtaistelutoimenpide). Mielenosoitus- ja poliittiset lakot kestävät yleensä määräajan.

Pistelakko

Pistelakko, on saartoa laajempi työtaistelutoimenpide, jossa yksi kohta tuotantoketjusta tai osa yrityksestä on lakossa. Yleensä pisteeksi valitaan sellainen kohta, joka estää muun ketjun toimimisen, kaupoissa tämä voisi olla kassalinjasto, tai suurimmissa kaupoissa info-piste. Varastolla kerääjät.

Pistelakko on yleensä lyhytkestoinen, mutta se voidaan tarvittaessa uusia hyvinkin nopeasti.

Poliittinen lakko

Poliittinen lakko on lakko, jonka ensisijaiset tavoitteet eivät liity työehtoihin, vaan jolla ajetaan poliittisia tai yhteiskunnallisia päämääriä. Sananvapaus, hallituksen kaataminen, lainmuutokset. Poliittinen lakko voi olla esimerkiksi vähemmistön asemaa parantamaan pyrkivä.

Saarto

Saarto on mielenosoitus- ja tukilakon kaltainen työtaistelutoimenpide, jossa muiden yritysten työntekijät kieltäytyvät työskentelemästä saarron alaisen yrityksen kanssa. Palvelualoilla saarto nähtiin viimeksi, kun Keslogin varastotyöntekijät kieltäytyivät käsittelemästä VIP-mehuja niiden epäinhimillisten tuotanto-olosuhteiden takia.

Tukilakko (solidaarisuuslakko, myötätuntolakko)

Tukilakko eli solidaarisuus- tai myötätuntolakko tarkoittaa lakkoa, jolla osoitetaan tukea jonkin toisen alan tai toimipaikan lakkoilevia työntekijöitä kohtaan. Tukilakko on laillinen työtaistelutoimenpide. Tukilakkoja käytetään usein, mikäli lakot toisella – usein tukea antaviin työntekijöihin läheisesti liittyvällä – alalla pitkittyvät kohtuuttomasti. Kaupanalalla esimerkiksi vartijoiden työtaistelujen pitkittyessä myyjät voivat mennä tukilakkoon.

Ulosmarssi

Spontaani tai suunniteltu mielenilmaus jossa työntekijät tai osa työntekijöistä poistuu määräajaksi työpaikaltaan ja kieltäytyy tekemästä töitä. Ulosmarssi voi lyhimmillään kestää vain niin kauan, että kaikki työntekijät on saatu ulos työpaikalta. Yleisemmin ulosmarssi kestää tunnista muutamiin tunteihin. Toisinaan työnantajan epäsovinnaisten painostuskeinojen takia, ulosmarssit muuttuvat lakoiksi.

Ylityökielto

Ylityökielto on työntekijäjärjestöjen lakkoa keveämpi työtaistelutoimenpide, jolla pyritään painostamaan työnantajaa haluttuun lopputulokseen. Ylityökiellon aikana työntekijät kieltäytyvät tekemästä ylityötä.

Lakkohenkilöt

Lakkolainen. Ihminen joka käyttää oikeuttaan olla tekemättä lakonalaista työtä. Usein lakkolaiset myös järjestävät mielenosoituksia ja tapahtumia lakon tueksi.

Lakkokenraali. Ammattiyhdistysaktiivi, luottamusmies tai muu työyhteisön näkyvä henkilö, joka kantaa vastuun lakosta, sen toteuttamisesta ja seurauksista, joko alueellisesti tai laajemmassa mittakaavassa. Työväen sankari.

Lakkovahti. Henkilö, joka valvoo lakon toteutumista, kirjaa ylös mahdolliset rikkurit tai murtajat, sekä työnantajan vastatoimet. Lakkovahdiksi voi ilmoittautua kuka tahansa, joka tietää mitä sanat ”oikeudenmukaisuus”, ”oikeus” ja ”solidaarisuus” tarkoittavat. Pyyteettömiä työväen sankareita.

Lakon murtaja. Henkilö, joka on nimenomaisesti palkattu tekemään lakonalaista työtä. Lakon murtajien käyttö on harvinaista, halveksittavaa, kyseenalaista ja nykykäsityksen mukaan tuomittavaa. Lakon murtajia käyttävät yritykset ja lakon murtajiksi ryhtyneet ovat kaiken arvostelun ja halveksunnan alapuolella.

Rikkuri. Epatto ja petturi, joka menee tekemään lakonalaista työtä saadakseen henkilökohtaista etua. Rikkureihin ei ole varsinkaan lakon päätyttyä suositeltavaa kohdistaa sorto ja kurmotus toimenpiteitä, mutta työyhteisöillä on tapana muistaa, ketkä olivat heidän puolellaan ja etenkin ketkä olivat heitä vastaan. Joten rikkurin on varauduttava kantamaan tekojensa seuraukset myös lakon päätyttyä.

Tärkeää muistaa lakoissa

Lakossa ovat aina työt, eivät tekijät. Toisin sanoen, kuuluit ammattiliittoon tai et, mikäli alallasi on käynnissä lakko, olet rikkuri, mikäli teet lakon alaisia työtehtäviä. Ammattiliittoon kuuluvat lakkolaiset ovat oikeutettuja ammattiosastojen maksamiin lakkoavustuksiin.

Lakko on työntekijän perusoikeus. Lakon laillisuuden ja mahdolliset rangaistukset päättää työtuomioistuin, ei kukaan muu.

Kirjoittanut
Isto ”Setä” Yrjönen

Suuresti avustaneet ja kaikessa tukeneet
Mira-Veera ”Yx likka” Auer
Niko ”Syndikaalinen Kravatti” Ravattinen
Mikko ”Haukka Ryhänen” Ruokonen
Joonas ”Tuomiovaara” Tuomivaara

Lähteinä käytetty Setää itseään, LiittoX:n muita jäseniä, sekä Wikipediaa, että Palkkatyöläinen numero 4/11.

PS. VIP-mehujen saarto oli symbolinen kolmen päivän käsittelykielto, jolla oli tarkoitus nostaa esiin epäinhimillinen tilanne tuotantomaassa. Saarrossa korostettiin, että VIP-Juicemaker ei vaihtaisi tuotantolaitosta, vaan kehittäisi silloisen tuottajansa työoloja. Saarto toteutettiin epäinhimilliset olot paljastanutta Finnwatchia asiasta ennalta konsultoiden.

Pps. Lakko-oppaan laatiminen on herättänyt runsaasti keskustelua ja poikinut pääsääntöisesti positiivista palautetta. Asiasta ovat uutisoineet ainakin Uusi Suomi, Taloussanomat, Iltalehti ja toistamiseen Uusi Suomi.

Advertisements

7 thoughts on “pieni suuri Lakko-opas

  1. Neuvon kaupan kassoja olemaan menemättä italialaiseen lakkoon. Se alkaa vituttaa asiakasta, kun jononmuodostus on moninkertainen. Asiakkaathan ne teidän palkat maksaa.

    Tykkää

  2. Olkaa hyvät ja poistakaa itsenne tästä maailmasta. Auttaa ihan vitusti, aivan naurettavaa pelleilyä

    Tykkää

  3. Italialainen lakko ois ollut hauska kun olin töissä keikkasiivoojana. Kahdessa tunnissa piti muutenkin saada koko päivän hommat purkkiin, ja kaikki tehtiin niin että kunhan näyttää siltä että on tehty ohjeiden mukaan. Jos oltaisiin noudatettu kaikkia ohjeita, olisi kahden tunnin sijaan mennyt ehkä kaksi päivää. 🙂

    Tykkää

  4. Hei, ihan kommenttina vaan työelämän tutkijana: japanilainen lakko on urbaani legenda. Olen luennolla käsitellyt näitä lakkotyyppejä mutta japanilaisesta lakosta ei ole yhtään todistetta. Se on vaan taru mikä sopii siihen miten ’me’ nähdään japanilaisia työntekijöitä.

    Tykkää

    1. Hei!

      JA oikein suuret kiitokset kommentistasi. On totta, että japanilainen lakko on äärimmäinen harvinaisuus, vähän kuten laskuvarjopäästäinen – joka on niin harvinainen eläinlaji, että se on olemassa vain teoriassa. Mutta, koska kyseessä on vakiintunut ilmaus ja ”yleinen termi” oli tuokin pakko sisällyttää listaan. Vaikka hetken sitä harkitsinkin. Vuoden 2010 Kauapan lakkoja pohjustellessa useaankin otteeseen nousi esiin, että jos ennen varsinaista lakkoa, oltaisiin ulsomarssien sijaan, käyetty japanilainen lakko tyyppistä lakkoa. Toisin sanoen, henkilö kunta olisi pitänyt työnantajan kaltoikohtelusta merkkinä laastaria kasvoissaan.

      Onko italialainen lakko Italiasta ja onko japanilaista lakkoa de facto ikinä ollut, ovat kysymys sinänsä, mutta näillä termeiltä niistä puhutaan. Toki ymmärrän kommenttisi ja olen suurelta osin jopa samaa mieltä.

      Rakkaudella
      Setä

      Liked by 1 henkilö

      1. Hei, joo, ilmaustasolla on hyvä olla selitys tällekin! Ei se kai sinänsä siis eroa juurikaan tavallisesta mielenilmauksesta – paitsi että on luovempi! Tästä kirjasta voi lukea italialaisen lakon historiasta: Leopold Haimson and Giulio Sapelli, eds. (1992). Strike Social Conflict and the First World War – ydin on, että italialainen lakko on sellainen missä työt ei keskeytetä, toisin kuin ’oikeassa’ lakossa. Mutta tämä on vaan lisätieto!

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s