Näin meitä kusetetaan osa 4. Työehtosopimusten yleissitovuus

Riistäjä-Sipilä hallituksineen on kaavaillut monen moista työntekijöiden päänmenoksi. Lomia tahdotaan lyhentää, vapaapäiviä vähentää, pyhäkorvauksia pienentää, ihan vaan joitain asioita mainitakseni. Heikennyksien tarvetta perustellaan Suomen heikentyneellä kilpailukyvyllä. Edellä mainituilla asioilla ei ole juuri tuon taivaallista tekemistä Suomen kilpailukyvyn kanssa. Palkkojen ja etujen leikkaaminen vain johtaa tilanteeseen, jossa omistajat ja johtajat käärivät aiempaa isomman potin taskuihinsa, työntekijöiden saadessa vieläkin vähemmän. Heikennysten vittumaisena sivutuotteena saamme esimerkiksi yhä kasvavaa työttömyyttä, mutta sitä ei tietenkään ääneen sovi sanoa.

Tässä tekstissä ei nyt mennä keskusteluun pienyrittäjistä. Omistajilla tarkoitan suuryhtiöiden omistajia sekä suuria pääomasijoittajia, joiden näkökulmat esim. työllistämis- ja verokysymyksissä ovat aivan toiset kuin pienten yritysten. Toivon ettei monikaan lukija siis jo ehtinyt mennä vetaisemaan nenäänsä niin rullalle, ettei happi kulkenut ja pää meinannut räjähtää.

Yksi iso osa suomalaisten työmarkkinoiden toimintaa 70 –luvulta alkaen on ollut työehtosopimusten yleissitovuus. Yleissitovaa työehtosopimusta on noudatettava kaikkien kullakin alalla toimivien työnantajien sekä työntekijöiden ja se määrittää koko alaa koskevat minimityöehdot. Myös yleissitovuus on uuden hallituksen ja EK:n tulilinjalla. Se tulisi hävittää, koska se heidän mukaan estää yrittämistä, kilpailua ja ennen kaikkea kasvua sekä työllistymistä.

Ja paskat!

Sipilä miljonäärikumppaneineen on upottanut vatulointihatun niin syvälle päähänsä, että lienee sokaistunut omasta vallastaan pääministerinä ja vakavissaan ehdottaa työehtosopimusten yleissitovuuden poistamista. He kuvittelevat että se automaattisesti johtaa tilanteeseen, että työntekijöiltä on riistettävissä loputkin ja kipattavissa suoraan omistajien omiin taskuihin. Se mitä insinöörismies Sipilä ei halua sanoa ääneen, mutta joka todellisena syynä yleissitovuuden poistamisen taustalla on, on se, että hän haluaa pienentää palkkoja. Jos alalla ei näet ole sitovaa työehtosopimusta, voi työnantaja maksaa palkkaa vain nelisen euroa tunnissa. Samalla katoaisi iso osa säätelyä työajoista, lomarahoista, sairausajan palkoista, jälleen muutamia asioita vain listatakseni. Kun tähän yhdistää esimerkiksi samalla kaavaillut aikeet siitä, miten työttömien velvollisuus on ottaa tarjottua työtä vastaan tai muuten menettää sosiaalietuutensa jopa kokonaan, nähdään että kyse on ainoastaan totaalisesta kansan köyhdyttämisestä ja eliitin lopullisesta irtiotosta valtaväestöstä. Sipilä siis haluaa potkia koko kansan enemmistön suohon, ei kilpailukyvyn, vaan rikkaiden edun vuoksi.

Sipilä, ja koko rikas eliitti, ei ole tullut ajatelleeksi kansan sekä ay-liikkeen nujertamistalkoissaan, että työehtosopimuksilla sovitaan myös työrauhasta. Mikäli yleissitovuudesta luovuttaisiin, ei työntekijöillä olisi enää minkäänlaista velvollisuutta pysyä työpaikoilla. Vittumaisen esimiehen voisi istua työpaikalta pihalle heti kun duunareista siltä vähääkään tuntuu. Kaukolämpöputken pamahdettua kovimmilla pakkasilla, korjaustoimiin hälytetyt päivystäjät voisivat vaatia moninkertaiset korvaukset tämänhetkiseen verrattuna, sillä heitä ei voisi rangaista, mikäli korjaustoimia ei aloiteta ennen kuin käypä hinta on kirjallisesti lyöty lukkoon. Maksuliikennejärjestelmien kaatuessa, tietohallintoimmeisillä ei olisi mitään kiirettä ryhtyä toimiin sen ylösajamiseksi, ennen kuin työnantaja olisi luvannut ylimääräisen kahden kuukauden palkallisen vapaan. Helsinki-Vantaan kiitoradat voisivat rauhassa täyttyä lumesta, mikäli vaatimuksia ilmaisista lomalennoista duunareille ei täytetä.

Työntekijöillä ei olisi muuta vaihtoehtoa pitää toimeentulostaan ja muista eduistaan huolta, kuin hyödyntämällä työnantajan ja yhteiskunnan pieniä paikallisia kriisejä. Siinä katoasi paljon kehuttu vakaus, ennustettavuus ja niin, myös se mukamas tavoiteltu kilpailukykykin.

Aikaa ennen työehtosopimusten yleissitovuutta, Suomessa oli vuodessa yli 3000 lakkoa. 2000 –luvulla lakkoja on ollut satakunta vuodessa. Silti eliitti yrittää sysätä vastuun kilpailukyvyn rapautumisesta ay-liikkeelle ja palkansaajille. Eliitti väittää, että kiristämme ja uhkailemme lakoilla perusteettomasti, jonka vuoksi Suomessa yrittäminen on mahdotonta, emmekä tämän vuoksi saa myöskään ulkomaalaisia sijoittajia kiinnostumaan Suomesta investoitavana kohdemaana. Tämäkin on silkkaa rikkaiden propagandista paskanjauhantaa. Viimevuosina Suomeen ovat investoineet mm. sellaiset yritysjätit kuin Google ja Bayer. Jos maassamme olisi oikeasti niin epävakaat ay-mafian hallitsemat markkinat kuin annetaan ymmärtää, eivät tuonkaltaiset monikansalliset yritykset edes harkitsisi tuloaan Suomeen.

Suomen kilpailukyvyn ongelmat ovat jossain aivan muualla kuin EK:n, yritysjohtajien ja Sipilän hallituksen esittämät. Palkkamme ei ole erityisen korkeat eivätkä todellisuudessa työnantajien kokonaismaksutkaan. Lomamme eivät ole liian pitkät estääkseen mahdollisuutemme pärjätä kansainvälisillä markkinoilla. Meillä on yritysten johdossa sellaiset ihmiset, jotka eivät osaa toimia kansainvälisillä markkinoilla. He eivät osaa myydä, eivätkä he osaa panostaa tuotekehitykseen ja tutkimukseen, joilla olisi mahdollisuus varmistaa tuotteille kansainvälistä kysyntää.

Vihoviimeinen asia kilpailukykymme edessä on työehtosopimusten yleissitovuus. Se luo maahamme vakautta erittäin monella tasolla, mutta se nyt tuntuu olevan bisneseliitillemme täysin yhdentekevä seikka. Työehtosopimusten yleissitovuus on suonut palkansaajille mahdollisuuden tehdä tulevaisuuden suunnitelmia, kun on jonkinasteinen tae siitä, millaista tienestiä pitkällä tähtäimellä olisi luvassa. Se on muun muassa mahdollistanut palkansaajan vinkkelistä poikkeuksellisen suuret investoinnit, kuten omistusasunnon hankkimisen, jota taas ei voisi pankit luotottaa ilman vakaita työmarkkinoita ja ajatusta vakiintuneesta tulosta. Se mahdollistaa ns. normaalien duunareiden jokapäiväiset ostokset ja jonkinasteisen suunnitelmallisuuden lähitulevaisuuteen, kuten säästämisen perheen kotimaan matkoihin. Sellaisiin asioihin jotka lisäävät kulutusta, kysyntää, työllisyyttä ja hyvinvointia.

Se on myös luonut pohjan työnantajille, ettei palkkojen pienuudella kilpaileminen ole mahdollisuus kilpailla markkinoilla. Eli toisin sanoen tuotteen ja tuotannon toimivuus ovat keskeisessä roolissa yritysten pärjäämisessä. Yrittäjälle on siis jäänyt huomattavasti enemmän resursseja keskittyä yrityksen ytimen, tuotteen, kehittämiseen. Tuottamisen tavat, tekniikan kehittyminen ja kehittäminen ovat olleet oleellisia tuottavuuden parantamisen keinoja, mutta jotka eivät olisi samassa mittakaavassa tulleet kyseeseen, mikäli markkinoilla kilpaileminen olisi ollut mahdollista palkkoja polkemalla. Jos oikeasti kapeat työntekijöiden oikeudet ja pienet palkat takaisivat hyvän kilpailukyvyn, tulisi Bulgarian olla Euroopan parhaiten kansanvälisillä markkinoilla pärjäävä maa.

Hyvinvointi, tuottavuus, tasa-arvoisuus, kilpailukyky ja säällisen elämän mahdollistaminen kaikille eivät ole toisiaan poissulkevia tekijöitä, päinvastoin, ne tukevat toisiaan!

Rakkaudella
J. Tuomiovaara

Norminpurkutalkoot

Advertisements

7 thoughts on “Näin meitä kusetetaan osa 4. Työehtosopimusten yleissitovuus

  1. Rakas J.Tuomioväärä
    Vaikka yleissitoumukset poistettaakin, niin unohdit yhden: Työlainsäädännät, joka estää myös esimerkkisi..

    Tykkää

    1. Kiitos Saku kommentistasi!
      Nyt en aivan ymmärrä mitä tarkoitat, että mikä tarkalleen ottaen on sitä työlainsäädäntöä, joka estää esimerkeistäni minkä? Neljän euron tuntipalkan maksamisen vai mahdollisuuden työtaistelutoimenpiteiden aloittamisen yleisesti ottaen milloin vain, vai sitten jokin aivan muu esimerkki?

      Suomessa ei ole lakisääteisesti varsinaisesti säädetty minimipalkkaa. Työsopimuslaissa lukee jotakuin, että työstä on maksettava kohtuullinen korvaus. Mitään euromääräistä lukua lain kirjain ei sisällä. Korkeimman oikeuden päätös kohtuullisesta korvauksesta sen sijaan sanoo, että työstä ei voi maksaa vähemmän kuin peruspäiväraha on. Peruspäiväraha on tällä hetkellä 32,80€ / päivä, joten jos sen jakaa kahdeksalle tunnille, saadaan lakisääteiseksi minimituntipalkaksi 4,10€.

      Työtaistelut on tulkittu Suomessa perustuslailliseksi oikeudeksi. Sitä on säädelty siten, että mikäli työtaisteluun ryhdytään sitovan ja voimassa olevan työehtosopimuksen ollessa voimassa, joutuu työrauhaa rikkova osapuoli maksamaan sakon sopimusehdon rikkomisesta. Mikäli osapuolia sitovaa sopimusta ei ole, ei myöskään sanktioita voida langettaa. Sanktion työrauhavelvoitteen rikkomisesta asettaa työtuomioistuin, joka ottaa ainoastaan työmarkkinoilla järjestäytyneiden osapuolten asiat käsiteltäväkseen. Toisin sanoen työtuomioistuin ei voi myöskään sanktioida sellaisesta työrauhavelvoitteen rikkomisesta, joka tapahtuu sitovan sopimuksen voimassa ollessa, mikäli työnantaja ei ole järjestäytynyt työnantajaliittoon.

      Tykkää

  2. ”Tässä tekstissä ei nyt mennä keskusteluun pienyrittäjistä. Omistajilla tarkoitan suuryhtiöiden omistajia…”

    Eli liiketaloudellinen menestyminen on sinusta jonkin asteen rikos? Jos siis menestyneitä (=isoja) yrityksiä koskee eri pelisäännöt kuin pienempiä yrityksiä. Ja jos menestymisestä ja yrityksen kasvusta ”rangaistaisiin” eri pelisäännöillä, niin sekö mielestäsi kannustaa yrityksiä kehittymään siihen suuntaan?

    Tykkää

  3. Bulgaria, työttömyys 10,1% laskussa, Suomi 9,4% nousussa, Romania 6,9% laskussa. Niin että kuinka se oli…

    Tykkää

  4. Onneksi muutaman vuoden kuluttua päästään tilanteeseen että duunarikin osaa arvostaa tarjottua työtä. Onneksi kohta on mahdollisuus aamulla portilla valita sen päivän duunarit. Silloin kun duunari pettyneenä kävelee kotiin kun ei tänään ollutkaan duunia niin ehkä oppii tajuamaan mikä on asema yhteiskunnassa. Ay liike ja vasemmisto auttaa EK:tä tässä asiassa kun saadaan joka vuosi 10000 uutta duunaria lähi-idästä.
    Duunari on yritysten suurin kuluerä ja toivottavasti itse tajuavat että kohta ei ole töitä kenelläkään jos ei joustoja löydy!

    Tykkää

  5. Meinaatko ”johtaja”, että kuvaamissasi oloissa oma asemasi säilyisi? Vilkaisepa uudelleen voimasuhteita. Ne sun Lähi-idästä havittelemasi orjatkaan tuskin ovat niin säyseitä kuin kuvittelet. Pian nähdään! Itse asiassa hyvä, että hallituksessa on kaltaisiasi sivistymättömiä, historiaa tuntemattomia tolloja, jotta tilanne kärjistyy ja normaaliälyllä ja -moraalilla varustetut ihmiset vihdoin heräävät horroksestaan.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s