Kaikki halveksivat rikkuria

cropped-liittox2.jpgLiittox tahtoo poikkeuksellisesti julkaista, Jorma Mäntylän kääntämän Jack Londonin runon. Jorman saatesanat ovat luettavissa runon päätteeksi, josta myös linkki Jorman henkilökohtaiseen blogiin.

RIKKURI

Jack London

Sen jälkeen kun Jumala oli luonut kalkkarokäärmeen, rupisammakon ja vampyyrin, hänellä oli jotain kauheaa ainetta jäljellä, mistä hän teki rikkurin.

Rikkuri on kaksijalkainen eläin, jolla on korkkiruuvisielu, vesiaivot, selkäranka yhdistelmä hyytelöä ja limaa. Siellä missä muilla on sydän, hän kantaa sisällään mätien periaatteiden kasvainta.

Kun rikkuri kulkee katua pitkin, ihmiset kääntävät selkänsä ja enkelit nyyhkyttävät taivaassa, piru sulkee helvetin portit pitääkseen hänet ulkopuolella. Kenelläkään ei ole oikeutta olla rikkuri niin kauan kuin on olemassa vesilammikko mihin hän voi hukuttautua ja kyllin pitkä köysi mihin hirttää itsensä. Juudas Iskariot oli herrasmies verrattuna rikkuriin. Petettyään Herransa hänellä oli luonnetta hirttäytyä. Lakkorikkuri ei siihen pysty.

Eesau myi esikoisoikeutensa hernerokasta, Juudas myi Pelastajansa kolmestakymmenestä hopeakolikosta. Benedict Arnold myi maansa lupauksesta komentaa brittiarmeijaa. Rikkuri myy syntymäoikeutensa, maansa, vaimonsa, lapsensa ja kanssaihmisensä työnantajansa katteettomasta lupauksesta.

Eesau oli petturi itselleen, Juudas oli petturi Jumalaansa kohtaan, Benedict Arnold oli petturi maatansa kohtaan. Lakkorikkuri pettää Jumalansa, maansa, perheensä ja luokkansa. Ei ole mitään rikkuria alhaisempaa.

— — —
© Suomennos Jorma Mäntylä 2015.
Alkuteos: THE SCAB. Jack London.
Published 1905, New York: Macmillan Co.
-Runon alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Se lienee amerikkalaista työväenperinnettä. London siteerasi sitä puheessaan Oaklandissa 1903. Virallinen puhe julkaistiin 1905, siihen ei sisälly po. runoa.

Saatesanat:

Jack London (oik. John Griffith Chaney, 1876-1916) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hän oli Yhdysvaltain sosialistisen työväenpuolueen jäsen ja osallistui sen toimintaan. London piti puheen rikkuruudesta sosialistipuolueen Oaklandin osaston kokouksessa 5.4.1903. Siinä hän siteerasi Rikkuri-runoa, joka lienee amerikkalaista työväenperinnettä. Puhe julkaistiin kokoelmassa War of the Classes 1905. Siihen ei sisälly Rikkuri-runoa, mutta teksti on täynnä vastaavia vertauksia.
Työnantajien pyrkimys rikkurityövoiman käyttöön oli tyypillistä Yhdysvalloissa ja Englannissa työväenliikkeen nousun aikaan. Runo on edelleen täysin ajankohtainen, kun rikkureita etsitään Facebook-ryhmien avulla.
Rikkurista liikkuu internetissä pikasuomennoksia. Olen parannellut käännöstä blogitekstiini:

Jack Londonin tunnetuimpia suomennettuja teoksia ovat Erämaan kutsu (1903), Merisusi (1904), Susikoira (1906), Rautakorko (1908) ja Klondyken kuningas (1910). Kokoelmaa War of the Classes ei ole suomennettu.

Jorma Mäntylä
Kangasala

http://blogi.kaapeli.fi/jmantyla/123

cropped-liittox2.jpg

Advertisements

3 thoughts on “Kaikki halveksivat rikkuria

  1. ”Lakkorikkuri pettää Jumalansa, maansa, perheensä ja luokkansa.”

    Sieltä se tuli: ratkaiseva L-sana, joka paljastaa kirjoittajan L-yhteiskunnan kannattajaksi (”klassistiksi”?) 😉

    Tykkää

    1. Kiitos palautteesta!

      Jack London on jo tovin kasvatellut voikukkaa, joten mahdottomia paljastuksia henkilöstä emme saane. Ainakaan kovin kohumaisia paljastulsia. Toki maailma oli aika klassinen vuonna 1905. Ja kyllähän Jack varmasti suhtautui lakkoihin suuremmalla innostuksella ja pieteetillä, kuin moni muu – edes LiittoX -blogissa.

      Rakkaudella,
      Setä

      Tykkää

  2. @helsingintyöväenkirjasto @helsinginkaupunginkirjasto @ym.jne.etc. sanoo:

    ”Kokoelmaa War of the Classes ei ole suomennettu.” – No voisko joku kirjoitustaitoinen englantia osaava jätkä tai likka sen suomentaa? Uskon että lähiaikoina lukijakuntaa saattaisi olla sen verran että saisi ainakin kulut peitettyä.
    Ps: Teil on ihan mahtava blogi

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s