Yrittäjää laitetaan

20160312_142829Sosiaalidemokraattina ja demarikortin omistavana voin ylpeänä ja iloisena heiluttaa SDP:n lippua. Puolue on oikeasti ja vakavissaan nostamassa yrittäjien asemaa esiin. Eikä kyseessä ole edes mikään mainostemppu vaan todistettavasti pitkäjänteinen strategia – edellisten eduskuntavaalien alla oli kampanja ”yrittäjälle suklaata” ja sitä edellisten alla ”rehellisen yrittäjän puolella”.

Ironista sinänsä, lähihistorian valossa moni on suhtautunut – osin ansaitusti – skeptisesti puolueen avauksiin. Jotkut jopa pilkallisesti. Ironista tämä on kahdesta syystä. SDP:n juuret ovat työväenliikkeessä ja työväenliikkeen juuret ovat nimen omaan pienyrittäjissä – ammattimiehissä ja elinkeinonharjoittajissa. Onhan Väinö Linnankin räätäli Halmekin työväenliikkeen mies ja lopulta marttyyri. Toisekseen tämä on ironista, koska tällä hetkellä ne enemmän pienyrittäjän asialla olevat puolueet tekevät politiikkaa, joka hyödyttää kaikkia muita paitsi pienyrittäjiä.

Vientiyritykselle – olettaen työvoimakustannukset hieman normaalia korkeammiksi – jonka työvoimakustannukset ovat 20% liikevaihdosta tämä ”tuottavuusloikka”, eli 5% palkanalennus tarkoittaa prosentin säästöä. Toisaalta työttömien karenssit ja pakkohaut tehtäviin, joihin heillä ei ole pätevyyttä ruuhkauttaa ja vaikeuttaa rekrytointi prosessia. Tämä säästetty prosentti menetetään siinä – moninkertaisesti.

uskotaialaKotimarkkinoilla toimiville yrityksille kotimarkkinoiden ostovoiman romahtaminen näkyy suoraan liikevaihdossa. Jos Pub Peten asiakkailta viedään 5 prosenttia heidän tuloistaan, lakkaavat asiakkaat pian käymästä kokonaan. Kannuspuron Tuoli ja Pöytä Oyn kalliit, mutta laadukkaat tuotteet jäävät varmasti varastoon, jos asiakkailla on enää nippanappa varaa Ikea-laatuun.

Nyt on menossa vuosisadan sumutus, jossa apinaa koijataan ja yrittäjää laitetaan.

Yrittäjä on aivan omanlaisensa ihmistyyppi. Totean tämän samalla tavalla, kuin jokainen joukkueurheilua seuraava toteaa, että maalivahdit ovat aivan oma ihmislajinsa. Ja totean tämän siksi, että kun alamme puhua yrittäjistä on aina hyvä määritellä minkälaisista yrittäjistä puhumme. Tai ylipäätään, ketkä ovat yrittäjiä.

Ottaen huomioon, kuinka huonot olot yrittäjillä Suomessa on – sosiaaliturvasta alkaen – on mielenkiintoista kuinka moni haluaa profiloida itsensä yrittäjäksi. Ja kuinka moni saadaan huijattua yrittäjäksi – vaikka tosiasiassa puhutaan elinkeinon- tai ammatinharjoittajista.

Vuokratuolilla Neumannin ja kumppaneiden hiuksia halkova Parturikampaaja Lissu on ammatinharjoittaja. Työntekijä, jolle on ulkoistettu liiketoiminnan riskit. Pub Petessä olutta kaateleva omistaja Petri on elinkeinonharjoittaja. Ihminen, jonka elinkeino on baarin pitäminen.

Näistä ihmisistä puhuminen ’yrittäjinä’ on samallalailla perspektiivitöntä, kuin verrata yrittäjiä ja suur-yrityksiä. Toki Lissusta ja Petestä voi tulla yrittäjiä. Se vaatii vain ja ainoastaan, yrittäjäluonteen, yrittäjäluonteen, yrittäjäluonteen ja vision. Pub Peten kohdalla se olisi visio siitä, miten Pub Pete kasvaa ensin lähialueensa merkittävimmäksi Pubiksi, ja sen jälkeen vision siitä, miten idea kopioidaan naapuriseudulle, tai viereiseen kaupunkiin. Yrittäjäluonne olisi taas sitä, että uskaltaa alkaa toteuttaa sitä visiota.

Joka tapauksessa yrittäjyys on raskasta hommaa ja jatkuvaa pyrkimistä eteenpäin. Tätä taustaa vasten onkin naurettavaa, että koeajan pidentämistä perustellaan sillä, että se helpottaisi yrittäjiä. Kerrotaan tarinaa, että jos Kalle joutuu palkkaamaan timpurin itselleen ja timpuri joutuu heti kuukauden sairaslomalle, niin Kallen rahat paloi siinä. No ensinnäkin; eivät palaneet – kun ei hän koko kuukautta joudu maksamaan. Siinä tulee Kela avuksi tosi nopeasti, koska täysin tuore työsuhde. Toisekseen, jos kyseessä oli keikkaluontoinen homma, niin Kallen olisi alunperinkin kannattanut palkata keikkalainen – timpuri, joka harjoittaa ammattiaan.

Pidemmistä koeajoista hyötyvät vain suuryritykset, yritykset joissa irtisanomispäätös tehdään näkemättä irtisanottavaa. Silmiin katsominen jää välvöyhkän harteille, jonka on katsottava – tai hän on seuraavaksi se jota katsotaan. Elinkeinoelämälle, toisin sanoen yrityksille on jaettu 2010-luvulla 3,6 miljardia hyvää, eikä yhtään työpaikkaa ole tullut. Yritykset eivät ole investoineet vaan jakaneet osinkoja. Lienee aiheellista kysyä, onko tämä raha mennyt oikeaan osoitteeseen.

YKS tai KiKy ei tule luomaan yhtään uutta työpaikkaa. Kyllä, se saattaa houkutella ulkomaisia sijoittajia, tulee investointeja ulkomailta, mutta tämä etu tuhoutuu sillä, että kotimarkkinoiden kurjistuminen kadottaa vastaavan, ellei jopa suuremman, määrän työpaikkoja.

FB_IMG_1454344841362Jos me haluttaisiin Coca-Cola Company Suomeen me saataisiin se. Ei olisi edes vaikeaa. Luvataan vapaa käyttöoikeus pohjavesiimme, synergiaetu siitä, että Rovaniemi on Joulupukin kaupunki ja Coca-Cola joulupukin juoma. Vielä, kun tarjottaisiin matkailunedistämis tarkoituksessa Suomen pitkäaikaistyöttömiä työkuntoutumaan yhdeksällä eurolla päivä ja 0-vero, niin varmasti tulisi. Tokihan tämä investointi työllistäisi, kertaluontoisena eränä noin 1 000 ihmistä vuodeksi ja pysyväisluonteisimmin Tornioon avattaisiin pullonkorkkitehdas. Sen minkä Coca-Cola Company söisi, ei pullonkorkkitehdas toisi. Hold-up tilanteessa tehdas olisi riippuvainen ainoasta asiakkaastaan ja asiakas määrittelisi hinnan. Ja se hinta olisi just sen verran, että tehdas pysyisi kitumalla hengissä.

Kokisvertaus voi kuullostaa hassulta, mutta on ollut monelle suomalaiselle veistosahalle liiankin totta. Ja on tänä päivänä arki liian monelle maataloustuottajalle, jotka huokaavat HKn ja Atrian, sekä K- ja S-ryhmien puristuksessa.

90% uusista työpaikoista tulee pien- ja keskisuuriinyrityksiin. Kasvuyrityksiin. Tulisiko YKS-KiKyjen sijaan suunnata panoksia sinne? Työllistämistä voi helpottaa muutenkin kuin heikentämällä työntekijän asemaa.

Ensimmäisenä konkurssi ja velkavastuulain uudistus, niin että avoimen tai kommandiitti yhtiön ajautuessa konkurssiin vastuulliset yhtiömiehet eivät ole rajattomasti vastuussa yhtiönsä veloista. Toisin sanoen mahdollisuus  henkilökohtaiseen konkurssiin. Tällä on toisaalta kyseisten yhtiöiden velkarahan saantiin heikentävä vaikutus, mutta toisaalta kynnys lähteä yrittäjäksi madaltuu.

Finnvera-rahoituksen ja etenkin takuiden ohjaaminen voimakkaammin PK-yrityksille. Finnvera tarjoaa lainoja ja takauksia PK-yrityksille, sekä kansainvälistyville, että vientiyrityksille. Takuuvastuiden suhde on tällä hetkellä PK-yritykset 2,7% ja vienti 17%. Takaamalla pienten ja keskisuurten yritysten lainoja saadaan alennettua kyseisten yritysten rahoituskuluja. Finnveran tulisi myös aloittaa uudestaan kasvavien PK-yritysten pääomittaminen (TEKESin innovaatioihin perustuva pääomitus ei ole ristiriidassa Finnveran pääomituksen kanssa). Pääomituksella valtio ottaa osansa yrityksen riskeistä ja vastuista – toki myös tuloista ja kasvusta.

Paikallisen sopimisen kehittäminen – molempia osapuolia hyödyttävästi. Joustot ovat hyvästä, silloin kun ne hyödyttävät molempia osapuolia ja ehkä työehtosopimuksissa tulisi pyrkiä siihen, että sovittaisiin vain avainasioista. Rajoista ja raameista. Yritykset sopisivat sitten tarkemmin. Paino sanalla sopisivat.

Ja ennen kaikkea meidän täytyy turvata sosiaaliturvamme, että työttömillä ja eläkeläisillä on mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Valitettavasti suuri osa PK-yrityksistä epäonnistuu, kaatuu, menee nurin. Epäonnistuneillakin yrittäjillä tulee olla tulevaisuus. Muuten yrittämisestä tulee venäläistä rulettia ja harvalla riittää siihen kantti.

Jotta puu kaatuu metsässä, tarvitaan kolme asiaa. Kirves, kirveen käyttäjä ja se puu. Sama on yrityksessä, tarvitaan koneet ja kalusto, työntekijät ja itse tuote. Ei meidän tule olla huolissamme siitä, mitä suuryritykset tekevät ja sijoittavatko ne. Niin kauan kuin on resursseja joita hyödyntää ja tuotteita joita tehdä, joku tulee ne tekemään. Ajatellaan vaikka panimoteollisuutta. Suomessa ei ole ikinä ollut näin montaa panimoa, kuin on nyt. Kyllä, Hartwall ja Sinebrykoff ovat keskittäneet toimintojaan ja siirtyneet ulkomaiseen omistukseen. Tuotantokin on osittain siirtynyt ulkomaille – jopa Olvilla. Mutta heidän tilalleen ovat tulleet Saimaan juomatehdas, Pyynikin käsityöläispanimo, Nokian panimo ja pari tusinaa muuta.

20150705_115925Tätä tarkoittaa luova tuho.

YKS/KiKyn selviytymislauseke tulisi estämään luovan tuhon totaalisesti. Jos yritys ei pärjää markkinoilla, ei sitä kannata tekohengittää – pois lukien väliaikaiset kriisit, joihin tulisi tarjota kriisirahoitusta. Mutta, kun yritys kaatuu, sen tilalle tulee toinen, jos sen kaltaisille yrityksille on tarvetta, jos ei ole, sen tilalle tulee jotain muuta.

Palkanalenukset – kaikissa muodoissaan – kutistaisivat kotimarkkinoita, jolloin kotimarkkinoilla toimivat yritykset joutuisivat maksumiehiksi. Vientiyritykset hyötyisivät siitä vain marginaalisesti.

Työajanpidennys – paitsi, että toimisi palkanalennuksena – keskittäisi työtä harvemmille ihmisille, jolloinharvemmalla ihmisillä on ostovoimaa. Kutistuneet kotimarkkinat. Vientiyrityksissä ongelmana ei ole palkka, eikä se, että ei ole työntekijöitä – vaan että vienti ei vedä. Jolloin hyöty on marginaalinen.

Mahdolliset veronkevennykset koskevat vain harvoja, joten ne eivät aidosti tuo kotimarkkinoille kysyntää – korkeintaan murto-osan siitä, mitä saataisiin keventämällä arvonlisäverotusta samalla summalla.

Joten yrittäjä. Kun sinulle sanotaan, että syy on työntekijöiden, mieti hetki. Eikö työntekijät ole juuri niitä, jotka yrityksesi rattaat pitävät pyörimässä.

Vai olisiko syy jossain muualla. Mitä hallitus on tehnyt, jotta sinun yritykselläsi menisi paremmin. Tai mikä hallituksen toimi on luonut lisää työpaikkoja?

Ettei vaan olisi niin, että yrittäjää laitetaan?

Rakkaudella,
Isto ”Setä” Yrjönen

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s