Vapputerveiset

Liitto X – blogisti Niko Ravattinen kutsuttiin puhumaan vappupäivänä punaisten muistomerkille. Tässä hänen puheensa kokonaisuudessaan. Hyvää vappua toverit!

”Rakkaat toverit.

Minä olen Niko Ravattinen, Pamilainen ay-aktiivi ja anarkosyndikalisti Helsingistä. Minulle on suuri kunnia päästä puhumaan tänne tänä vappuna, tovereiden kesken ja käyttää lyhyt puheenvuoro meidän anarkistienkin joukosta.

Muistan kun pienenä poikana Etelä – Karjalassa pioneeri-äitini ja leipuri-isäni opettivat minulle työväenkulttuuria ja yhteiset työläisarvomme; Vapauden, veljeyden ja tasa-arvon. Kun muiden lapset laitettiin suojeluskuntalapsille alunperin perustettuun partioon tai seurakunnan leireille, sain mahdollisuuden pysyä erossa näistä perinteistä ja minulle kerrottiin totuus, kohta jo 100 vuotta sitten käydystä luokkataistosta, josta valkoinen Suomi käyttää yhä muotoa vapaussota. Meidän unelmiamme te, ette koskaan onnistuneet viemään. Emmekä me antaudu. Emme koskaan.

Äitini opetti minulle totuuden Mannerheimista ja lahtareista. Toveriemme kärsimykset vuosien takaa saivat sisälläni oikeutetun vihan liekin kytemään. Kun isäni ja mummoni kertoivat syyn sukuni pienuuteen, minulle paljastui se kuinka Ravattisia tapettiin valkoisten leirillä nälkään tai luoteihin. Tämä sai minut vannomaan luokkasodan nimeen ja rakastamaan tovereitani, joiden kanssa tätä taistelua käymme yhdessä hamaan loppuun saakka.

Olemme kerääntyneet muistamaan 1918 vallankumouksessa taistelleita, menehtyneitä ja valkoisten terroriaallon tuhoamia. Sukulaisiamme, tovereitamme. He kuolivat yhteisen unelmamme tähden.

Me emme vaadi paljoa. Haluamme säällistä elämää itsellemme, perheellemme ja tovereillemme. Mahdollisuuden rakastaa ja elää rauhassa ilman pelkoa sorrosta ja väkivallasta. Haluamme itse hallita meitä koskevia päätöksiä ja säilyttää työmme tulokset jälkipolville sekä nauttia tämän kauniin maailman tuomista mahdollisuuksista yhdessä koko kansainvälisen työväenluokan kanssa. Ilman rajoja ja johtajia.

1918 – satavuotismuistopäivä lähestyy. Taas on taisteltava ja kamppailtava vapaan maailman puolesta. Vappuna taisteleva työväenliike ei tunnusta jakolinjoja tai kärsi ristiriidoista sillä kun työväenliike syntyi, me olimme kaikki osallisena tätä työläisperhettä, mutta antiautoritaarisen ja autoritaarisen ero kävi silloin valitettavasti liian painavaksi yhteistyölle ja Ensimmäinen Internationaali hajosikin lopulta tähän ristiriitaan. Siitä huolimatta, Otto Von Bismarckin tiedetään lausuneen, vapaasti suomennettuna, ”Kruunatut, rikkaat ja etuoikeutetut tulevat vapisemaan pelosta, jos vielä näemme päivän jolloin musta ja punainen liittyvät taas yhteen”.

Seisoessamme täällä, punaisten muistomerkillä, kuolleiden toverien kärsimys mielessämme, suurin toiveeni on, että vuosi 2018, suomalainen työväenliike seisoo taas yhtenäisenä ja yhdessä toverit, me kaadamme kapitalismin ja valtion. Nyt, me seisomme yhteisrintamassa.

Kiitos. Eläköön vallankumous!”

img_4726

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s