Eroa Ann Selin

Liitto X on ryhmä Pamin sisällä toimivia itsenäisiä ajattelijoita. Kirjoittajat edustavat aina ja vain omia mielipiteitään ja tämänkin suhteen olemme hyvin erimielisiä. 

Eroa Ann Selin

Jonkun täytyi vain sanoa se ääneen. Vihdoin.

Vaadin täysin tosissani, Pamin jäsenenä, ay-aktiivina ja työläisenä, puheenjohtaja Ann Selinin eroa ja mielestäni hänen pitäisi tämä itse oivaltaa ja pyytää Pamin hallitukselta eroa tai mahdollisesti nyt sääntömuutoksen toteutuessa anoa eroaan Pamin valtuustolta. Kerron myöhemmin lisää miksi.

Pamin valtuusto kokoontui 17-19.5.2016 toisen kerran edustajistomallin muututtua ja tällä kertaa ilman allekirjoittanutta, koska jouduin eroamaan valtuustosta Moon Tv:n ”Miehet keskustelevat anarkosyndikalismista” – jaksossa esitetettyjen heittojen takia, joita äärioikeistolaiset tahot käytti vahvasti liioiteltuna hyökätäkseen työväenliikettä vastaan ja onnistuivat tehtävässään erinomaisesti. En valitettavasti ollut siis nyt puolustamassa jokaisen työläisen oikeutta tasa-arvoon, vapauteen ja veljeyteen. Kun nyt valtuustossa ainoat kilpailukykysopimuksen vankat kannattajat olivatkin SAK:n Lauri Lyly ja Pamin puheenjohta Ann Selin, syndikalismista vieraantunut ay-liike ei oivaltanut tilaisuuttaan. Toverit, jotka jakavat näkökantojani kilpailukykysopimuksen tai työväenliikkeen suhteen olivat joko poliittisesti eri mieltä, liian konsensushaluisia tai peloissaan vastuustaakseen epädemokraattisia rakenteita ja vallan keskittymistä ay-liikkeen sisällä.

Kilpailukykysopimukselle on vaihtoehtoja. Ei ole minkäänlaista taloudellista tai varsinkaan moraalista perustetta hyväksyä oikeistohallituksen tarjoamia heikennyksiä ja edes suostua neuvottelemaan. Vaihtoehdoksi olen esittänyt monta kertaa yleislakkoa, esimerkiksi nyt kesällä 2016, jolla kaadamme oikeistohallituksen, järjestämme uudet vaalit ja ay-liikkeen voimin vaadimme leikkausten lopettamista ja uutta yhteiskuntareformia johon voisi kuulua esim. 30h työviikko ansiotasoa alentamatta ja kansalaispalkka. Puheet reaalipolitiikasta kannattaa jättää jo luovuttaneiden kontolle.

Lähtökohtaisesti koko suomalaisen ay-liikkeen isoin virhe oli poistaa ”tuontantovälineiden sosialisointiin” tähtäävä politiikka SAK:n tavotteista vuonna 1991 ja oikeistodemarien valtaama ay-liike on myynyt työväenluokkaa halvalla kohta jo 30 vuotta. Kysymys on poliittisesta tahdosta ja sekaantumisesta valtion politiikkaan. Me anarkistit olemme aina vastustaneet työväenliikkeen sekaantumista parlamentaariseen politiikkaan, itsehallinnon vahvistamisen sijaan. Ay-liikkeessä olemme mukana, koska ammattiliitot, syndikaatit ovat lähtökohtaisesti itsehallinnollinen järjestely. Siksi itsekin haluan yhä edelleen toimia myös erilaista politiikkaa ajavien tahojen kanssa työväenliikkeessä, mutta en koskaan suostu hiljenemään huonon politiikan suhteen.

Ay-liikkeen rakenteiden on kuitenkin muututtava.

Poliittiset voimasuhteet varmistavat, että tietty puolue voi käytännössä päättää itse kuka on liikkeen tuleva puheenjohtaja ja pelotella tai vaientaa kaikki mahdolliset vastaehdokkaat. Puoluekirjat pyörittävät kaikkea liikkeen sisällä ja todellista valtaa ei haluta eikä olla valmiita oikeasti antamaan jäsenille, vaikka retoriikkaan kuuluukin ”ay-liike on sen jäsenet” tyyliset heitot, mutta kuten jokainen sivistynyt työläinen (sinä) ymmärtää, rakenteita täytyy myös muuttaa. Mahdollisuuksien tasa-arvo kuuluu kiinteästi oikeistolaiseen arvomaailmaan, eikä meidän tule omia poliittisten vastustajiemme ohuita argumentteja omaan käyttöömme missään tilanteessa. Yhteistyöllä hallitsevan luokan kanssa emme voi koskaan saavuttaa vapauttamme.

Puheenjohtajalla tulisi ehdottomasti olla (jos nyt leikitään astettaisella muutoksella joka on myös mielestäni todennäköisempää) suljettu mandaatti tehtävänsä hoitoon. On hyvin ongelmallista, että Pamia johtaa tällä hetkellä vapaalla mandaatilla ”oikeistodemari” , joka on tällä kaudella ollut muun SAK-johdon kanssa myymässä työväenluokkaa oikeistohallitukselle pienemmän pahan merkeissä. Kun Pamin hallitus ei halunnut lähteä kilpailukykyneuvotteluihin kutsuttiin oikeistolainen pääministeri (!) taivuttelemaan hallituksen jäseniä ja media yms. paineen alla äänestystulos saatiin keikautettua päälaelleen. Me liittovaltuutetut päätimme jo 2015 liittokokouksessa, että emme neuvottele. Piste.

Ihan kuin ei olisi ollu tarpeeksi nöyryyttävää katsoa oman liittonsa johdon sekoilua yhteiskuntasopimusneuvotteluiden suhteen ja radikaalin, muutoshaluisen Pamin tavoiteohjelman vesittämistä, mutta tämän lisäksi rakenteellisella väkivallalla ihmisiä kiduttava pääministeri kutsutaan tiloihimme (mehän ne omistamme!) jauhamaan oikeistolaista sontaansa ja taivutellaan hallituksen jäseniä yhden ihmisen politiikkaa vastaavaksi.

Miksi Ann Selin siis enää hoitaa tehtäviään? Hän on toistuvasti rikkonut mandaattinsa ja tottelee enemmän puolueensa tietyn siiven tai SAK – johdon kuiskuttelua ja minulle on ilmiselväää, että kuten itse kannoin vastuuni hölmöilyistäni vuodenvaihteessa, niin puheenjohtaja, joka on myymässä koko 230 000 Pamilaisen jäsenistön oikeistohallituksen painostamana, niin hänen tulisi myös erota edustustehtävästään.

Ammattiliittoa ei voi johtaa ilman luokka-analyysia ja jos oikein tarkkoja ollaan työläiset eivät tarvitse johtajia ylipäätääsäkään. Me olemme kaikki ajattelevia, arvokkaita ja rakastettavia ihmisiä. Kykenemme yhteistyössä hoitamaan omat asiamme ilman valtiota, kapitalisteja tai edes sitä ammattiyhdistysliikkeen johtoporrasta. Me emme tarvitse teitä, te tarvitsette meitä palkkanne maksuun. Olkaa nyt edes sen arvoisia.

Jos tulen valituksi 2019 liittovaaleissa liittovaltuutetuksi lupaan haastaa puheenjohtajakisassa Ann Selinin tai kenet tahansa muun, joka vain mystisesti päätetään poliittiisessa ryhmässä puheenjohtajaksi, työläisten hallitsemalle organisaatiolle. Kehoitan muitakin tekemään tämän. Vaikkapa vitsinä. Enhän nyt itsekään usko, että voisin luotsaa ja edustaa kokonaista ammattiliittoa, mutta yksinvaltiaita (kuinka mukavia ja sympaattisia tahansa) en kumartele. Saadaan ainakin keskustelua aikaiseksi ja pääsemme ehkäpä (edes) äänestämään.

Ensimmäisenä vaalilupauksenani laskisin puheenjohtajan palkkaa noin sadallatuhannella eurolla ja pyytäisin valtuustolta aloitetta jossa voisimme säätää kiertävyyden edustuksellisiin tehtäviin. Uskon, että suurin osa kannattaisi ehdotustani.

Niko Ravattinen

Pamilainen ay-aktiivi ja anarkosyndikalisti

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s