Stop = STOP! – viekää jo tää #kiky v*#%{un!

Liitto X sai alkunsa tasan vuosi sitten, PAMin liittokokouksessa. Se koostuu nykyisin jo kuudesta tuon liittokokouksen edustajasta. Olemme kirjoittaneet tämän vuoden aikana useita perusteluita sille, miksi kilpailukykysopimusta (kiky, ent. YKS) ei yksinkertaisesti voida hyväksyä ja miksi PAMin ei tule sitä hyväksyä. Kirjoitamme edelleen, ainakin tämän yhden ja toivottavasti myös viimeisen kerran, MIKSI PAM EI VOI HYVÄKSYÄ KIKYÄ! Tällä kertaa kuitenkin peilaamme suoraan tuohon liittokokouksen tärkeimpään antiin, eli tavoiteohjelmaan.

Liittokokous siis päätti liiton tavoiteohjelmasta vuosille 2016-2019. On syytä muistuttaa mieliin, millaisessa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä tuosta ohjelmasta päätettiin. Insinööri-Sipilä oli jo pitkälti luonut synkän varjon työmarkkinoille. Hallitusohjelma pitkine leikkauslistoineen oli laadittu ja julkistettu, yhteiskuntasopimus (yks.) kovine heikennyksineen työmarkkinoille oli jo kertaalleen kaatunut ja yrittäjät vaativat Häkämiehen sekä Sipilän johdolla sataa tuntia lisää ilmaista työaikaa kaikille. Eli synkkä ilmapiiri oli oikeistohallituksen astuttua valtaan muuttunut entistä synkemmäksi, jo ennen liittokokouksen kokoontumista.

Liittokokous oli selvästi päättänyt, että se haluaa laittaa todella kovan kovaa vastaan. Media uutisoi, kuinka puheissa esiintyy tämän tästä vaatimukset yleislakosta ja siitä kuinka hallitus julisti luokkasodan työväenluokkaa kohtaan. Keskusteluissa ilmaistiin, että minkäänlaisille äärimaltillisille ratkaisuille ei ole PAMilaisessa kentässä sijaa.

Liittokokous päätti kurjistuneessa tilanteessa tavoiteohjelmasta, joka oli erittäin edistyksellinen ja eteenpäin katsova. Se on nyt neuvoteltavan kiky:n vastakohta. Jo tavoiteohjelman  taustoitustekstissä kerrotaan, että se antaa liiton hallitukselle ja valtuustolle suuntaviivat mihin suuntaan liitto tähtää ja mihin suuntaan myös liitto-organisaation tulee toimintaansa viedä.

Listaamme tähän oman näkemyksemme mukaan ne tavoiteohjelman kohdat, jotka ovat merkittävimmin ristiriidassa kiky:n kanssa, joiden perään kommentoimme, mikä kyseisessä kohdassa on ristiriidassa kiky:n tai siitä sopimisen kanssa:

Tavoiteohjelma

  1. SOSIAALISESTI KESTÄVÄ TALOUSPOLITIIKKA
  2. Työntekijäjärjestöjen merkitystä on vahvistettava meillä ja muualla

[…] Työnantajien yksipuolinen näkemys talous- ja työllisyyspolitiikasta on hallinnut julkista keskustelua ja päätöksentekoa viimeisten vuosien ajan niin meillä kuin muualla. Meidän on omalla työllämme vaikutettava tähän ja saatava aikaan muutos, jotta työntekijöiden näkökulma ymmärretään ja sitä arvostetaan. Suunnan muuttaminen edellyttää aloitteellisuutta, rohkeutta ja uusia keskustelunavauksia.

[…] Palkansaajien on oltava tulevaisuudessa aktiivisia yhteiskunnan kehittäjiä ja toimia sen rakentavana voimana. Tämän vuoksi haemme aktiivisesti uusia innovaatioita ja toimintatapoja niin yhteistyössä työnantajien kanssa kuin tarvittaessa heidän näkemystensä vastaisestikin. Teemme kaikkemme ay-liikkeen merkityksen vahvistamiseksi yhteistyössä yli liittorajojen kutsuen mukaan myös muita järjestöjä.

[…] PAM on vahva ammattiliitto, joka neuvottelee omat työehtosopimukset, kykenee reagoimaan nopeasti alueellisiin ja alakohtaisiin ongelmiin tarvittaessa työtaistelutoimin, sekä toimii aktiivisesti jäsentensä työ- paikoilla ja jäsentensä lähellä yhdessä ammattiosastojen kanssa.

Vastine: Kilpailukykysopimus hyväksymällä PAM ei olisi rakentamassa tavoiteohjelman mukaista vaihtoehtoista näkemystä työnantajien talous- ja työllisyyspolitiikasta. Päinvastoin, se allekirjoittaisi sen. Emme olisi työnantajien näkemystä vastaan kuin ihan maksimissaan puheissa. Liittokokous linjasi, että olemme tarvittaessa valmiita työtaisteluihin. Milloin sille voisi olla otollisempi hetki kuin nyt, kun meillä on maassa hallitus jota lähes koko kansa vihaa? Huomautamme, että yhdeksi tämän tavoiteohjelman keskeisimmäksi tavoitteeksi (kolmen pointin periaatteella) nostettiin työnantajahegemonian murtaminen!

  1. TOIMEENTULON RIITTÄVYYS
  2. Ansiotasoa on nostettava PAMin sopimusaloilla

Palvelualoilla työskentelevien ansiotaso on matala. Kuukausipalkkaisten työntekijöiden keskiansiot ovat tyypillisesti vain reilut 60 % yksityisen sektorin vastaavista keskiansioista. Lisäksi palvelualoilla työsuhteen laadulla on suuri vaikutus palkan tasoon: esimerkiksi osa-aikaisen myyjän keskiansio on vain noin 1 450 euroa. Osa-aikaisuus on myös merkittävä tekijä samapalkkaisuuden näkökulmasta, sillä noin 70 % kaikista osa-aikaisista työntekijöistä on naisia.

Osa-aikaisten ja nollatyösopimusten sekä vuokratyön yleistyminen kyseenalaistaa työehtosopimusten vähimmäispalkkoihin pohjautuvan sääntelyn merkityksen. Työ ei myöskään takaa toimeentuloa, vaan palkan pienuutta on paikattava sosiaaliturvalla tai tekemällä useampaa työtä.

Edellytämme, että työntekijä tulee toimeen työstä saatavalla palkalla ja yhdellä työsuhteella kerrallaan. Pääsääntönä tulee siksi olla kokoaikatyö. […]

[…]Työehtosopimusten alimpien palkkojen tulee riittää elämiseen. […]

  1. Ostovoimaa on parannettava sosiaalisesti oikeudenmukaisesti

[…] Reaaliansioiden kehittymisen on oltava ensisijainen lähde toimeentulon riittävyyden takaamisessa sekä ostovoiman parantamisessa. Palkkojen kehityksen on oltava nousujohteista, jotta ehkäistään ostovoiman heikkenemisen negatiiviset vaikutukset palvelualojen kysyntään ja työllisyyteen. Veronkevennyksillä voidaan vaikuttaa ostovoimaan, mutta niillä ei voi korvata palkankorotusten roolia.

Vastine: Palvelualojen työsuhteet ja palkat ovat jo olleet tavoiteohjelman laatimisen aikaan sellaiset, joilla ihmiset eivät välttämättä ole voineet tulla toimeen. Mikäli kiky:stä sovitaan, palvelualojen työntekijöiden toimeentulo eli reaaliansiot putoaa entisestään ja näin ollen liitto päättäisi kääntyä päinvastaiseen suuntaan tavoiteohjelman kanssa.

  1. PALVELUALOJEN RAKENNEMUUTOS JA TYÖN MONIMUOTOISTUMINEN
  2. Toimialojen menestyminen turvataan

[…] Palvelualojen kehittäminen ja menestyminen edellyttää työn tuottavuuden parantamista hyödyntämällä työntekijöiden osaamista ja kehittämishalukkuutta. Kehittäminen ja menestyminen ei saa tapahtua työntekijöiden hyvinvoinnin kustannuksella. Työhyvinvoinnin parantaminen on palvelualoilla erityisen tärkeää, sillä iso osa tuotetusta arvonlisäyksestä on ihmistyön tulosta. Työssään henkisesti ja fyysisesti hyvin voivat työntekijät ovat tutkitusti merkittävässä asemassa tuottavuuskasvua tavoiteltaessa.

[…] Laajemman talous- ja työllisyyskasvun saavuttamiseksi on välttämätöntä, että työntekijöiden tuottavuuspotentiaali otetaan työpaikoilla käyttöön ja, että valtion tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotukia kohdennetaan enemmän myös työhyvinvointia ja osallisuutta parantaviin hankkeisiin. Työn tuottavuuden kasvulla on keskeinen vaikutus talouskasvuun.

Työsuhteiden pirstaloituminen hankaloittaa työntekijöiden hyödyntämistä palvelutoiminnan kehittämisessä. Kun työntekijät voivat sitoutua työhönsä täysipainoisesti, voivat he myös antaa parhaan panoksensa toiminnan kehittämiselle ja siten tehokkuus ja palvelutaso paranevat. Osaamisen ja koulutuksen kehittäminen ovat entistä suuremassa roolissa digitaalisen murroksen jatkuessa ja palvelutarjonnan yksilöllistyessä. Lisäkoulutuksesta on huolehdittava digi- ja kielitaitovaatimusten laajentuessa.

Elinkeinojen toimintaympäristön on oltava ennustettava. Avainasemassa on yksityisen kulutuskysynnän turvaaminen ja parantaminen. Työllisyyden edistämiseen on kiinnitettävä huomiota myös verotuksesta päätettäessä, esimerkiksi sähkö- ja energiaverot, arvonlisäverotus, erilaiset valmisteverot sekä veroluontoiset lupamaksut vaikuttavat palvelualojen työllisyyskehitykseen merkittävästi.

[…] Harmaan talouden lainsäädännöllisiä torjuntatoimenpiteitä on parannettava ja taattava yrityksille terveet markkinat. Tilaajavastuulain tiukentaminen alihankintaketjujen osalta ja alipalkkauksen kriminalisointi ei maksa rehellisille yrityksille mitään, vaan takaa liiketoiminnalle ja työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimiselle samat pelisäännöt. […] Harmaan talouden valvonnan kehittämistä on jatkettava edelleen riskiperusteisuuden suuntaan. Tarkastuskäynnit tulee ensisijaisesti kohdentaa yrityksiin, joissa voidaan tietokantayhteenvetojen perusteella epäillä veronkiertoa tai muita väärinkäytöksiä.

  1. Työllisyyttä on parannettava ammatillista osaamista kehittämällä

[…] Työttömäksi jäävien uudelleen sijoittumista työelämään parannetaan merkittävästi työelämän tarpeista lähtevällä täydennyskoulutuksella, jossa uutta osaamista rakennetaan vanhan päälle. Työntekijälle on tarjottava koulutusta, joka sisältää uskottavan mahdollisuuden työllistymismahdollisuuksien parantamiseen. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden sisältö ja tarve pitää arvioida yksilöllisesti työttömän tilanne huomioiden.

Työttömän ensisijainen tehtävä on hakeutua töihin, mitä yhteiskunta voi tukea aktiivisen työvoimapolitiikan keinoin. Työttömäksi jäävän on saatava tukea työllistymisen helpottamiseksi heti työttömyyden alkuvaiheessa, sillä mitä pidempään työttömyys jatkuu, sitä vaikeampaa työllistyminen on. Työnantajien on kannettava vastuuta irtisanotuista työntekijöistään, esimerkiksi tarjoamalla heille muutoskoulutusta yhteistoiminnassa työvoimahallinnon kanssa.

Yhteiskunnan on huolehdittava kaikkien ikäluokkien mahdollisuudesta tarjota työpanostaan työmarkkinoilla ja kiinnittää erityisesti huomioita ikääntyneiden työnhakijoiden muita huonompaan asemaan.

Vastine: Kiky:llä on sanottu haettavan myös tuottavuusloikkaa, vaikka tuottavuus on hyvin paljon muuta kuin vain työn yksikköhinta kysymys. Liiton tavoiteohjelmassa nähdään, että työntekijöiden asemaa yrityksen toiminnassa parantamalla, tuottavuus voidaan saada selkeämmin nousuun ja se voi tapahtua työntekijöiden jaksamista parantaen. Lisäksi tavoiteohjelmassa otetaan kantaa myös siihen, että valtion tulisi kohdentaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukia paremmin työhyvinvointia tukevaksi. Sen sijaan maan hallitus on päättänyt leikata näistä. Kuten myös koulutukseen se kaavailee merkittäviä leikkauksia, joihin PAM ei myöskään ole reagoinut, vaikka tavoiteohjelmassa esitetään päämääriä koulutuksen kehittämiseksi. Yhteiskunnan rahoittamista sosiaalisesti kestävällä tavalla tavoiteohjelmassa vaaditaan alipalkkauksen kriminalisoimisella, harmaan talouden kitkemisellä ja veronkierron estämisellä. Tavoiteohjelmassa ei lähdetä palkkojen alentamisella tai työvoimakustannusten pienentämisellä rahoittamaan valtiontaloutta, jotka tavoitteet kiky:lle on asetettu.

Työllisyyttä tavoiteohjelman mukaan tulee parantaa mm. koulutusta kehittämällä. Kiky:ä perustellaan myös työllisyyden parantamisen keinona, uskoen, että palkkojen alentaminen saa työnantajat palkkaamaan enemmän väkeä. Tavoiteohjelmassa sen sijaan nähdään, että hyvällä koulutuksella ihminen pysyy ns. työmarkkinakelpoisena paremmin.

 

PAMin liittokokouksen päättämässä tavoiteohjelmassa on lukuisia hyviä muitakin kohtia, mutta jotka ovat vain välillisesti kytköksissä kiky-neuvotteluihin. Pääset lukemaan tavoiteohjelman kokonaisuudessaan tästä.

Loppuyhteenveto

PAMin liittokokous asetti tiukassa tilanteessa edistyksellisen ja työelämän parannuksia tavoittelevan ohjelman tietoisena siitä, että elämme työnantajahegemoniassa, jota vain ja ainoastaan vahvistaa poikkeuksellisen oikeistolaista ja uusliberalistista politiikkaa harjoittava hallitus.

Liittokokous ei uskonut helppoon tiehen, mutta se näki ainoana vaihtoehtona taistelemisen, joka konkreettisina sanoina on kirjattu myös tavoiteohjelmaan.

Työväenluokan luokan yhtenäisyyttä vaalien, solidaarisuudesta ja rakkaudesta kanssa veljiämme ja sisariamme kohtaan

PAMin liittokokousedustajat

Auer, Mira-Veera

Koskinen, Jari Cossu

Ravattinen, Niko

Ruokonen, Mikko

Tuomivaara, Joonas

Yrjönen, Istocropped-liittokokouspuheen-muistiinpanot.jpg

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s